![]() |
||
|
Opetus- ja Sivistysalan yhdistys TOSI ry:n säännöt I YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 1 § Yhdistyksen nimi on Opetus- ja Sivistysalan yhdistys TOSI ry ja sen kotipaikka on Helsinki. Yhdistys kuuluu jäsenenä Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto - Offentliga och privata sektorns funktionärsförbund Jyty ry:hyn, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä Jyty. Yhdistyksen varsinaisina jäseninä olevia luonnollisia henkilöitä kutsutaan jäseniksi. Yhdistyksen toiminta-alueena on koko maa. 2 § Yhdistys toimii Jytyn valtakunnallisena jäsenyhdistyksenä, jonka tarkoituksena on olla opetus- ja sivistysalan laitosten, säätiöiden, rekisteröityjen yhdistysten ja yritysten palveluksessa olevien henkilöiden ammatillinen edunvalvonta yhdistys. Lisäksi yhdistyksen tarkoituksena on koota oman toimialueensa työehtosopimusten piiriin kuuluvat henkilöt yhteiseen ammattijärjestöön, ja siten 1) valvoa jäsentensä ammatillisia ja taloudellisia etuja,
3 § Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys 1) käy paikallisneuvotteluja ja tekee sopimuksia
jäseniä koskevien palvelussuhteen ehtojen,
työympäristön ja työolosuhteiden parantamisesta,
tekee näitä koskevia esityksiä, antaa lausuntoja ja
ryhtyy muihin vastaavanlaisiin toimenpiteisiin jäsentensä
asemaa, oikeuksia, velvollisuuksia ja tehtäviä koskevissa tai
muissa jäsenille tärkeissä yhteisissä asioissa,
4 § Yhdistys voi tarkoituksensa toteuttamiseksi olla yhteistoiminnassa muiden ammattijärjestöjen kanssa. Yhdistys on puoluepoliittisesti sitoutumaton. Yhdistyksen kieli on suomi. Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi järjestää arpajaisia, rahankeräyksiä ja juhlatilaisuuksia, vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja, omistaa ja hallita kiinteistöjä ja osakkeita. 5 § Jäseniksi voi liittyä jokainen 2 §:ssä tarkoitettu henkilö. Jäseneksi ottamisesta päättää hallitus Jytyn liittovaltuuston hyväksymien järjestäytymisperiaatteiden ja Jytyn liittohallituksen antamien ohjeiden mukaan. Liittymisanomus on tehtävä kirjallisesti hallitukselle täyttämällä Jytyn liittohallituksen vahvistama luottamuksellinen jäsenrekisteri-ilmoitus. Hyväksyessään uuden jäsenen hallituksen on samalla määrättävä jäsenyyden alkamispäivä, joka on pääsääntöisesti se päivä, jolloin hakemus on saapunut yhdistykselle, aikaisintaan kuitenkin hakemuspäivä. Liittyessään jäseneksi henkilö liittyy samalla Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöiden työttömyyskassa - Offentliga och privata sektorns funktionärers arbetslshetskassa'an, mikäli siihen ei työttömyyskassan sääntöjen tai valtakunnallisista työttömyyskassoista annetun lain ja asetuksen nojalla ole estettä tai kieltäytymisperustetta tai mikäli jäseneksi liittyvä ei nimenomaan kieltäydy kassan jäsenyydestä. Liittymällä jäseneksi henkilö sitoutuu noudattamaan Jytyn ja yhdistyksen sääntöjä ja niiden toimielinten päätöksiä. Yhdistyksen vuosikokous voi hallituksen esityksestä kutsua yhdistyksen kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi henkilön, joka huomattavassa määrin on edistänyt yhdistyksen toimintaa. Jytyn kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi valitun jäsenensä kutsuu yhdistyksen kokous myös yhdistyksen kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi. 6 § Kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenellä ei ole jäsenmaksuvelvollisuutta. 7 § Jäsen, joka jää eläkkeelle 2 §:ssä tarkoitetun työnantajan palveluksesta, voi edelleen kuulua yhdistykseen kannatusjäsenenä. Kannatusjäsenellä ei ole liittojäsenmaksuvelvollisuutta eikä vaalikelpoisuutta Jytyn toimielimiin. Kannatusjäsenellä on kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus. Kannatusjäseneksi hallitus voi hyväksyä muitakin 2 §:ssä tarkoitetun työnantajan palveluksessa olleita henkilöitä. 8 § Jäsenen tulee suorittaa palkanmaksukauden ennakonpidätyksen alaisesta palkasta laskettavaa prosentuaalista Jytyn jäsenmaksua, joka käsittää jäsenmaksun yhdistykselle vuosikokouksen päätöksen mukaisesti ja liittojäsenmaksun Jytylle liittovaltuuston päätöksen mukaisesti. Jäsenmaksu 5 §:ssä tarkoitetulle työttömyyskassalle suoritetaan prosentuaaliseen liittojäsenmaksuun sisältyvänä, näin kerätyistä varoista sitä jäseneltä erikseen perimättä. Lisäksi jäsenen tulee suorittaa Jytylle mahdollista ylimääräistä liittojäsenmaksua sen mukaan kuin Jyty:n sääntöjen 11 §:ssä on määrätty. Päätöksen ylimääräisen jäsenmaksun perimisestä tekee hallitus. Jäsenmaksu on suoritettava neljän kuukauden kuluessa palkanmaksukuukauden päättymisestä. Kannatusjäsenet suorittavat yhdistykselle sen vuosikokouksen päätöksen mukaisen euromääräisen kannatusjäsenmaksun. Jäsen, joka määräaikaisesti vähintään kuukauden ajaksi on jäänyt vaille palkkaa opiskelun, asevelvollisuuden, työttömyyden, sairauden tai tapaturman aiheuttaman työkyvyttömyyden, synnytyksen, adoption tai lapsensa hoidon takia tai jäänyt vaille ansiosidonnaista työttömyyskassan maksamaa etuutta, voi määräaikaisesti vapautua 1 momentissa tarkoitetusta jäsenmaksuvelvollisuudesta säilyttäen jäsenyytensä yhdistyksessä ja työttömyyskassassa jättämällä asiasta kirjallisen anomuksen yhdistyksen hallitukselle, joka voi hyväksyä anomuksen enintään kahdeksitoista (12) kuukaudeksi kerrallaan. Jäsenen on tällöin suoritettava yhdistykselle prosentuaalisen jäsenmaksun sijasta vuosikokouksen päättämää euromääräistä jäsenmaksua. Hallituksen on ilmoitettava hyväksymisestään Jytyn liittohallitukselle. Jäsenen tulee säännöllisesti sääntöjen ja päätösten mukaan suorittaa jäsenmaksuvelvollisuutensa. Mikäli jäsenellä - hänen täyttäessään muut 10 §:ssä tarkoitettujen etujen saamiseksi tai äänioikeuden sekä vaalikelpoisuuden säilyttämiseksi asetetut edellytykset - on maksamatta erääntynyttä jäsenmaksua yli neljältä (4) kuukaudelta hän menettää oikeutensa näihin etuihin. 9 § Jäsenen tulee
10 § Jäsenvelvollisuutensa täyttänyt jäsen on oikeutettu
11 § Jäsen, joka haluaa erota yhdistyksestä, ilmoittakoon siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkitsemistä varten. Hallitus voi, jäsentä kuultuaan, katsoa jäsenen eronneeksi yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt jäsenmaksunsa maksamatta 8 §:n 3 momentissa määrätyssä ajassa. Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos hän ei hallituksen määräämän ajan kuluessa ole suorittanut erääntynyttä jäsenmaksuaan tai jos hän eroaa 2 §:ssä tarkoitetun työnantajan palveluksesta joutumatta eläkkeelle tai jäämättä työttömäksi taikka jos hän toimii vastoin yhdistyksen sääntöjä ja tarkoitusperiä tai muutoin laiminlyö velvoituksensa yhdistystä tai Jytyä kohtaan. Erotettu jäsen voi valittaa erottamispäätöksestä yhdistyksen kokoukseen antamalla hallitukselle kirjallisen valituksen kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa siitä, kun erottamispäätös on tullut erotetun tietoon. Asia käsitellään seuraavassa yhdistyksen kokouksessa. Eronnut tai erotettu jäsen menettää kaikki luottamustehtävänsä ja oikeutensa yhdistyksen omaisuuteen. Eronneen jäsenen jäsenyys päättyy ilmoituskuukauden lopussa. Erottamispäätös astuu voimaan heti, kun lopullinen päätös asiasta on tehty tai siinä tapauksessa että muutosta ei haeta, määräajan umpeen kuluttua. Yhdistyksestä erotettu voidaan ottaa jälleen jäseneksi hallituksen määräämin ehdoin. Siirtyessään välittömästi toiseen yhdistykseen säilyttää jäsen jäsenetunsa Jytyssä, mikäli hän ilmoittautuu sen jäseneksi kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa eroamisesta. Eroamisilmoitukseksi riittää muutosilmoitus Jytyn jäsenrekisteriin uuden jäsenyhdistyksen jäsenyydestä. II PÄÄTÖSVALTA JA HALLINTO 12 § Päätäntävaltaa yhdistyksessä käyttää yhdistyksen kokous, ja yhdistyksen asioita hoitaa hallitus. 13 § Yhdistyksen varsinainen kokous on vuosikokous. Lisäksi yhdistys voi kokoontua ylimääräiseen kokoukseen tarvittaessa hallituksen kutsusta tai jos vähintään kymmenesosa (1/10) äänivaltaisista jäsenistä sitä nimetyn asian käsittelyä varten hallitukselta kirjallisesti pyytää. Kokouskutsu, jossa on mainittava tärkeimmät käsiteltävät asiat, toimitetaan jäsenille lähettämällä jäsenille kirjallinen tai sähköpostitse toimitettu kutsu niille jäsenille, jotka ovat ilmoittaneet sähköposti-osoitteensa hallitukselle, tai ilmoittamalla kokouksesta lehti-ilmoituksella vähintään neljätoista (14) päivää ennen kokousta, kun on kysymys sääntömääräisen kokouksen koollekutsumisesta, ja vähintään kolme (3) päivää ennen kokousta, kun on kysymys ylimääräisen kokouksen koollekutsumisesta. Milloin jäsen haluaa varsinaisessa kokouksessa käsiteltäväksi jonkin erityisen asian, lähettäköön siitä kirjallisen aloitteen, mikäli mahdollista, päätösehdotuksineen hallitukselle viimeistään kuusikymmentä (60) päivää ennen kokousta. Kokouksen päätökseksi tulee, jollei yhdistyslaista tai näistä säännöksistä muuta johdu, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet äänestyksessä annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee se mielipide, jota kokouksen puheenjohtaja ilmoittaa kannattavansa. Vaaleissa tulevat valituiksi eniten ääniä saaneet. Äänten mennessä tasan ratkaisee arpa. Kokouksesta laaditaan pöytäkirja, jonka tarkastamista suorittamaan valitaan pöytäkirjan tarkastajat. Kiireellisessä tapauksessa voidaan päätös ja pöytäkirja sen osalta tarkastaa samassakin kokouksessa. 14 § Yhdistyksen vuosikokous, jonka tarkemman ajan ja paikan hallitus määrää, pidetään vuosittain maalis-huhtikuun aikana ja siinä käsitellään seuraavat asiat: 1) käsitellään hallituksen antama edellisen
vuoden toimintakertomus ja päätetään
toimenpiteistä, joihin kertomus antaa aihetta,
15 § Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ja vuosikokouksen päätöksen mukaan vähintään neljä (4) ja enintään kuusi (6) muuta, varsinaista jäsentä, joilla viimeksi mainituilla tulee olla henkilökohtainen varajäsen. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja valitaan vuosikokousten väliseksi ajaksi kerrallaan. Hallituksen varsinaiset jäsenet valitaan kolmen vuosikokouksen väliseksi ajaksi kerrallaan. Heistä puolet (½) vuosittain erovuorossa, ensin arvalla ja sitten vuorollaan. Hallitus valitsee vuosittain keskuudestaan tai ulkopuolelta sihteerin, jäsenasiainhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt. Hallituksen jäseniä valittaessa pyritään huomioimaan yhdistyksen valtakunnallisuus, eri oppilaitosmuodot sekä eri ammattiryhmien mahdollisimman monipuolinen edustus. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta ja on päätösvaltainen, kun puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi vähintään puolet hallituksen muista jäsenistä on saapuvilla. Hallituksen varsinaisen jäsenen ollessa estynyt saapumasta kokoukseen kutsukoon hän henkilökohtaisen varajäsenensä kokoukseen. Hallituksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet äänestyksessä annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee se mielipide, jota kokouksen puheenjohtaja ilmoittaa kannattavansa. Vaaleissa tulevat valituiksi eniten ääniä saaneet. Äänten mennessä tasan ratkaisee arpa. Hallituksen kokouksista laaditaan päätöspöytäkirja tai siitä erikseen päätettäessä laajempi selostuspöytäkirja. Pöytäkirja on puheenjohtajan ja sihteerin allekirjoitettava sekä hallituksen itsensä hyväksyttävä tai pöytäkirjantarkastajan tarkastettava. 16 § Yhdistyksen hallitus
III ERINÄISIÄ SÄÄNNÖKSIÄ 17 § Yhdistyksen nimen kirjoittaa puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja hallituksen erikseen määräämä henkilö, kaksi yhdessä. 18 § Yhdistyksen tilit päätetään kalenterivuosittain. Tilit ja muut hallintoa koskevat asiakirjat on luovutettava viimeistään kolme (3) viikkoa ennen vuosikokousta tilintarkastajille, joiden tulee toimittamastaan tarkastuksesta antaa vuosikokoukselle osoitettu lausuntonsa hallitukselle vähintään kahta viikkoa ennen vuosikokousta. 19 § Hallitus voi asettaa 2 §:ssä mainittujen työnantajien eri virastoihin ja laitoksiin yhdistykselle yhdyshenkilöitä. Yhdyshenkilön tulee toimialueellaan toimia yhdistyksen ja Jytyn tarkoitusperien tunnetuksi tekemiseksi, toimittaa hallituksen tiedonannot jäsenille sekä huolehtia siitä, että jäsenet pyytäessään saavat tietoja yhdistyksen ja Jytyn toiminnasta. 20 § Näihin sääntöihin voidaan tehdä muutoksia yhdistyksen kokouksessa, jos kokouskutsussa on siitä ollut maininta ja jos vähintään kaksikolmasosaa (2/3) annetuista äänistä on muutoksen kannalla. Yhdistyksen on, halutessaan poiketa Jytyn liittovaltuuston hyväksymästä mallisäännöstä, alistettava sääntömuutosasia Jytyn toimielinten ratkaistavaksi Jytyn sääntöjen 7 §:n mukaan. 21 § Yhdistyksen eroaminen liitosta edellyttää vähintään kaksikolmasosaa (2/3) yhdistyksen kokouksessa annetuista äänistä. 22 § Yhdistys ei saa päättää purkautumisestaan ilmoittamatta asiasta Jytyn liittohallitukselle. Jos yhdistys purkautuu, on sen jäljelle jääneet varat käytettävä viimeisen kokouksen päättämällä tavalla johonkin 2 §:ssä tarkoitettuja henkilöitä hyödyttävään tarkoitukseen tai luovutettava varat Jytylle. Purkamispäätös on tehtävä kahdessa peräkkäisessä jäsenyhdistyksen kokouksessa vähintään neljäviidesosan (4/5) enemmistöllä annetuista äänistä kummassakin kokouksessa ja on kokousten väliajan oltava vähintään yksi (1) kuukausi. 23 § Tällä sääntömuutoksella ei loukata jo saavutettuja jäsenoikeuksia. 24 § Muissa suhteissa noudatetaan Jytyn sääntöjä ja päätöksiä sekä yhdistyslakia. |
![]() Säännöt voi tallentaa tästä |